Vuonna 2009 Kaukokiidossa tehtiin strateginen päätös: se päätti resursoida omaan IT-osastoon ja sähköisten palvelujen kehitykseen. Kahden hengen osasto on kasvanut kahdeksassa vuodessa 15 hengen tiimiksi. Sen vahvuus on kyky omaksua ja hyödyntää uusinta teknologiaa sekä reagoida toimialan ja asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja ketterästi.
Ihmiset ja paikat | Tuuli Peltomäki | 13.3.2017
Kaukokiidon sähköisiä palveluja kehitetään talon sisällä
Vielä vuonna 2010 Kaukokiidon kuljetustilaukset tehtiin pääsääntöisesti puhelimitse tai sähköpostilla. Kuljetusten noutotiedot tallennettiin järjestelmään, jonka kautta tieto välitettiin kuljettajille tekstiviesteillä. Jakelu suunniteltiin paperisten rahtikirjojen avulla, ja rahtikirjat skannattiin ja tulkattiin laskutusjärjestelmään manuaalisesti. Nyt, seitsemän vuotta myöhemmin, sähköisyyden aste Kaukokiidossa on jo yli 90 %. Sillä tarkoitetaan, että asiakkaan sähköinen tilaus kulkee automaattisesti tuotannonsuunnitteluun ja lopulta laskutukseen. Luku on Suomen mittakaavassa erinomainen:
– Sähköisen sanomaliikenteemme määrä on vuositasolla lähes 10 miljoonaa sanomaa. Sähköiset tilaukset tulevat meille sanomaoperaattorin, kuljetustilausportaalien ja oman tilausjärjestelmämme kautta, kertoo Kaukokiidon ICT- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen.
Kaukokiito on tehnyt räätälöityjä suoraintegraatioratkaisuja asiakkaiden varastonhallinta- tai tuotannonohjausjärjestelmiin kaikkiaan yli 500. Sanomamuunnokset toteutetaan talon sisällä, ja Kaukokiidolla on käytössä omat työkalut niiden valvomiseen.
Tampereen Hervannassa sijaitseva IT-osasto työskentelee päivittäin sovellus- ja infrastruktuurin kehityksen, asiakasintegraatioiden ja käyttäjätukeen liittyvien tehtävien parissa. Kehitystyö vaatii kykyä ennustaa:
– Meillä on mahdollisuus toteuttaa pienempiä projekteja nopeallakin aikataululla, mutta isommat hankkeet vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja testaamista. Jotta voimme kehittää palvelujamme ja tarttua digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin, meillä on oltava näkymä vuosiksi eteenpäin. Siksi meidän täytyy ajatella tänään, mitä teemme vuonna 2019, Mika sanoo.
Parhaillaan käynnissä olevat kehityshankkeet keskittyvät sähköisten palvelujen kehitykseen:
– Olemme uudistamassa seuraavan vuoden aikana digitaalisia palvelujamme entistä asiakaslähtöisimmiksi ja personoiduimmiksi, Mika paljastaa.
Laaja-alaista palvelu- ja prosessikehitystä
IT-osaston tuorein voimannäyte on tammikuussa 2017 lanseerattu uusi, päivitetty mobiilijärjestelmä ja -laitteet, jotka toimitetaan Kaukokiidon kuljetustuotannon käyttöön kesään mennessä. Sovelluskehityksessä työskentelevät muun muassa Kaukokiidon pääsovelluskehittäjä Ville Viljanen ja Junior-sovelluskehittäjä Teemu Toivanen. Ville tuli taloon vuokratyöntekijäksi rahtikirjatallennukseen vuonna 2012, mutta siirtyi nopeasti IT-osastolle. Vuosi sitten kehitystiimiin etsittiin vahvistusta, ja Ville jakoi rekrytointi-ilmoituksen Facebook-seinällään. Teemu, entinen opiskelukaveri Jyväskylän yliopistosta, näki ilmoituksen, haki paikkaa ja aloitti Kaukokiidolla viime kesänä.
– Tavoitteenamme on ollut rakentaa edellistäkin helppokäyttöisempi, nopeampi ja luotettavampi mobiilijärjestelmä – palaute on ollut positiivista kaikkialla Suomessa, Teemu kertoo.
Mobiilijärjestelmän tehtävä on välittää tietoa. Asiakkaille se näyttäytyy esimerkiksi mahdollisuutena seurata lähetysten kulkua verkossa: lähetykset ”ammutaan” mobiililaitteella aina, kun ne noudetaan, jaetaan tai ne saapuvat tai lähtevät terminaalista, ja tieto päivittyy reaaliajassa verkkoon. Edellinen mobiilijärjestelmä oli ulkopuolisen palveluntarjoajan toteuttama, mutta uusi järjestelmä on tehty kokonaan oman IT-osaston voimin.
– Sähköisten palvelujen kehittäminen talon sisällä mahdollistaa nopeamman ja ketterämmän kehitystyön. Kun järjestelmät on kehitetty itse, on mahdollisissa ongelmatilanteissa lisäksi parempi tieto siitä, miten ongelma korjataan, Ville sanoo.
– Toimialan tuntemus mahdollistaa riskien ja haasteiden tunnistamisen ulkopuolista toimijaa paremmin, Teemu jatkaa.
Kaukokiidossa lanseerattiin talvella 2017 työntekijöille suunnattu verkko-oppimisympäristö, jonka ensimmäinen koulutuskokonaisuus koskee juuri mobiililaitteen käyttöä. Tunnukset ja pätevyyden uuden järjestelmän käyttöön saa kurssin käytyään. Verkko-oppimisympäristöä laajennetaan jatkossa myös muihin koulutustarpeisiin.
– Lisäksi kehitämme Kaukokiidon toiminnanohjausjärjestelmää sekä asiakkaille tarjottavia sähköisiä palveluja, Ville päättää.
Isojen kokonaisuuksien hallintaa
Asiakasintegraatioiden ja sovelluskehityksen lisäksi IT-osastolta löytyy myös muunlaista osaamista. Microsoftilta Kaukokiidolle tullut Tomi Wahlroos työskentelee Kaukokiidon käyttäjätuessa, joka palvelee Kaukokiito-ketjun yli 2000 työntekijää sovelluksiin ja laitteisiin liittyvissä kysymyksissä. Käyttäjätuen valvonnassa ja hallinnassa on yli 1500 erilaista mobiilipäätelaitetta, 800 työasemaa ja toistasataa palvelinta.
– Autan henkilöstöämme IT-ongelmissa ja ohjeistan järjestelmien käytössä puhelimitse, sähköpostitse tai etäyhteyden kautta. Tarvittaessa järjestämme paikalle henkilön auttamaan kasvotusten. Lisäksi olen mukana erilaisissa sisäisissä projekteissa ja autan uuden mobiilijärjestelmän lanseerauksessa, Tomi kertoo.
Patrick Juuti vastaa puolestaan Kaukokiidon palvelinjärjestelmistä ja IT-infrastruktuurista. Käytännössä hän huolehtii siitä, että tietoyhteydet ja koneet toimivat, ja käytetyt järjestelmät ovat tarkoituksenmukaisia ja ajantasaisia. Käynnissä on parhaillaan palvelinsiirtoprojekti, jossa kaikki järjestelmät siirretään vanhoilta palvelimilta uuteen Microsoftin Azure-pilvipalveluun.
– Keskitämme Kaukokiito-ketjun järjestelmien valvonnan, hallinnan, raportoinnin ja liikennöinnin samaan palveluun. Se on vaatinut tiivistä yhteistyötä liikennöitsijöiden, terminaalien ja sovellustoimittajan kanssa, Patrick kertoo.
Kaukokiito on palvelinkehityksessä Suomen edelläkävijöitä. Uuden ja kehittyvän teknologian hyödyntäminen luo pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä ja mahdollistaa järjestelmien helpomman ylläpidon ja hallinnan. Käytetty teknologia on niin uutta, että ennakkotapauksia on vain vähän – käyttöönotto vaatii itseopiskelua ja käytännön tekemistä.
Patrickilla on myös graafikon vikaa – hän on esimerkiksi suunnitellut uuden M2-mobiilin käyttöliittymän ulkoasun ja äänet. Parasta työssä on kuitenkin hyvä työporukka:
– Meillä on IT-osastolla hyvä tekemisen meininki – voimme jakaa kritiikkiä, heitellä ideoita ja keskustella avoimesti. Huumori toimii ja kaikki ymmärtävät pientä leikkimielistä sanailua, Tomi kertoo.
– Jaamme tietoa toisillemme ja kokoamme sen yhteiseen tietopankkiin kaikkien saataville. Olemme tekemisissä myös työajan ulkopuolella – frisbeegolfia kesäisin, videopelejä talvisin, Patrick virnistää.