Näinköhän vaan meille tänne maalle?

Olin aamulla lastannut jakokuorman terminaalilta, ja reissu oli edennyt maakuntaan sivukylälle – paikkaan, josta oli noin 30 kilometriä lähimpiin kuntiin ja terminaaleihin. Peruutin vetäjää erään maatalon pihaan, ja kun olin avaamassa peräovia, tuli talon isäntä paikalle. Tervehdin häntä, ojensin rahtikirjaa ja kerroin, että ”teille on täällä kyydissä lähetys”. Isäntä mietti, että mitähän se mahtaa olla, kun hänen mielestään ei voi olla mitään tulossa. Tuumasin, että ”sepä selviää heti” ja kiipesin lavalle hakemaan lähetyksen. Huikkasin, että ”taitaa olla polkupyöriä pakkausmerkkinöistä päätellen”. Isäntä alkoi päivitellä, että tämä lienee jo nopeusennätys, sillä vasta eilen iltapäivällä hän oli pyöriä tilannut, eikä voi millään käsittää, että ne nyt jo ovat pihassa.

Tavara oli kulkenut yli 500 kilometriä, ja toimitus oli alle 24 tuntia tilauksesta. Isäntä kehui vielä, että kun oli polkupyörät tilannut, niin oli sanonut, että laittakaa ne sinne naapurikunnan terminaaliin 30 kilometrin päähän, niin hän noutaa ne. Tähän hänelle oli vastattu, että lähetyksen koosta johtuen tilaus toimitetaan Kaukokiidolla kotiin saakka. ”Näinköhän vaan meille tänne maalle? Näkis vaan”, vastasi mies.