Kaukokiitolaiset | Katarina Hellström-Peippo | 12.2.2020

Samuli Toivonen: ketterää liiketoimintaa kehittämässä

Kaukokiidon visio johtavana tavaran ja tiedon kuljettajana otti vuoden 2019 aikana aimo harppauksen eteenpäin. Digitaalisuus on toiminut pohjana isoille muutoksille, ja ICT-osasto kasvoi sen avaamien uusien kehitysmahdollisuuksien myötä usealla työntekijällä. Yksi vuoden 2019 uusista kaukokiitolaisista oli heti tammikuussa kehitys- ja ICT-johtajana aloittanut Samuli Toivonen.

Kehitys- ja ICT-johtaja Samuli Toivosella on takanaan kiireinen vuosi Kaukokiidolla. Vuoden 2019 suuria, ja nyt jo saavutettuja, agendoja olivat paperittoman kuljetusprosessin mahdollistaminen digitaalisuuden kehittämisellä, järjestelmien toimintavarmuuden edistäminen ja työn systematisoiminen uusien työtapojen avulla. Uudistusten myötä Kaukokiidon oma vahva IT- ja järjestelmäkehityksen osaaminen on suunnitelmallisempaa ja hallitumpaa mutta silti vähintään yhtä ketterää kuin aiemminkin.

Tehtävänäni on mahdollistaa asioita ja saada ihmiset miettimään rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja.

Yhtenä tärkeänä ensimmäisen vuoden tehtävänään Samuli pitää jatkuvan kehityksen ajatusmallin tuomista koko ketjuun:

– Tehtävänäni on mahdollistaa asioita ja saada ihmiset miettimään rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja ja tapoja kehittää toimintaa sekä ratkaista haasteita, Samuli kertoo.

Kun kehityshalua ja -taitoa löytyy talon sisältä, voimme edetä uusissa projekteissa nopeasti. Tehokas siirtyminen digitaaliseen toimitusketjuun on vakiinnuttanut Kaukokiidon paikan alan edelläkävijöiden joukossa.

Ohjelmistokehityksestä liiketoiminnan kehittämiseen

Logistiikka-ala ei ollut Samulille entuudestaan tuttu, mutta kehityshankkeista hänellä on parinkymmenen vuoden kokemus ensin ohjelmistopuolelta ja myöhemmin yrittäjänä mm. big datan ja keinoälyn parista. Mielikuvat öljyisistä ajopiirtureista karisivat jo hakuvaiheessa, kun työtehtävän monipuolisuus, laajuus ja siihen liittyvät kehitysmahdollisuudet avautuivat hänelle. Työtehtävässä häntä houkutti erityisesti mahdollisuus päästä uudistamaan perinteistä liiketoimintaa sekä kehittämään aivan uudenlaisia järjestelmiä, digitalisoituja toimintatapoja ja liiketoimintaa.

Samulin jokapäiväiseen työhön kuuluu jatkuvan kehityksen ylläpitäminen niin asiakkaiden ja asiakaspalvelun kuin tuotannon ja IT-osastonkin kanssa. Hän listaa työn parhaiksi puoliksi laajan yhteistoiminnan koko ketjun ammattilaisten kanssa organisaatiossa, jossa kaikki ovat yhtä lähellä toisiaan:

– Monesti kuulee ihmisten toivovan työtä, joka ei jäisi vain näennäiseksi tekemiseksi. Meillä jokainen toimija on osana oikeaa tekemistä ja kaikki työ edistää yhteistä, konkreettista päämäärää, Samuli kertoo.

Turun terminaalin tuotantopäällikkö Timo Roos ja kehitysjohtaja Samuli Toivonen.

Kehitysjohtajan työssä myös terminaalien toiminta tulee tutuksi. Tässä Samuli Toivonen pohtii Turun tuotantopäällikkö Timo Roosin (vas.) kanssa terminaalin uuden infonäytön sijoituspaikkaa.

Ei rutiineille!

Samulin johtamaan parinkymmenen työntekijän osastoon kuuluu liiketoiminnan, tuotannon ja järjestelmien kehitys sekä perinteinen IT-puoli. Liiketoiminnan kehittämisen osasto on näistä tuorein, ja sen tehtävänä on nyt alkuvaiheessa uudistaa lähettäjän ja vastaanottajan sähköisiä palveluja. Tuotannon kehityksen vastuualueella taas on tuotannon prosessien kehittäminen. Järjestelmäkehityksen osasto keskittyy mm. toiminnanohjausjärjestelmän, mobiilin, tilauskanavien ja taloushallinnon työkalujen ylläpitoon ja kehittämiseen ja IT-osasto tietoliikenteen, palvelimien, pilven, laitteiden ja teknisen tuen sujuvuuteen, ylläpitoon ja kehittämiseen.

– Minulla on vahva kehittämisluonne. En halua toistaa samaa rutiinia, vaan aina pitää vähän parantaa, Samuli naurahtaa.

Niin tälle osastolle kuin koko ketjuunkin on nyt vakiintunut jatkuvan kehityksen kulttuuri, johon kuuluu asioiden mittaaminen ja tutkiminen, järjestäminen tärkeysjärjestykseen sekä järjestelmien toiminta- ja suorituskyvyn sekä liiketoiminnan kehittäminen.

Visiona nykyistä laajempi digitalisaatio

Koska kehityksen kärjessä ei pysytä pelkästään säilyttämällä nykyinen taso, pyrimme jatkuvasti ratkomaan uudella teknologialla tuotannon haasteita ja kehittämään tuotantoamme entistä sujuvampaan ja toimivampaan suuntaan. Kehitysjohtajan työtehtäviin kuuluukin viimeisimpien teknologioiden seuraaminen, uusien kehityskohteiden esiin kaivaminen ja uusien hankkeiden visioiminen.

Horisontti on koko ajan pidettävä tarpeeksi kaukana ja etsittävä uusia kehityskohteita.

Pidemmän aikavälin visio on Samulilla jo tarkkana mielessä: Tulevaisuudessa tavaran liikkuminen voidaan rekisteröidä ilman ihmisen toimia, mikä tarkoittaa lähetyksen tunnistamista ilman viivakoodin lukemista langattoman järjestelmän avulla. Lähetysten tilavuudet ja painot on mahdollista mitata automaattisesti, tavaran paikoitus terminaalissa perustuu langattomaan järjestelmään ja suunnittelu on automatisoitu. Teknisesti kaikki visiot eivät ole kovin kaukaisia, mutta edessä on vielä paljon työtä, ennen kuin uusia toimintoja saadaan käyttöön.

– Horisontti on koko ajan pidettävä tarpeeksi kaukana ja etsittävä uusia kehityskohteita, Samuli summaa.