Yrityksen yhteiskuntavastuu on monitahoinen asia. Se on vastuuta ihmisistä, taloudellisista tekijöistä ja ympäristöstä. Kuljetusalalla etenkin keskustelu ympäristöasioista nousee usein esille. Asiakkaat haluavat yhä useammin tietää, millaisia vastuullisuustoimenpiteitä logistiikkakumppani on tehnyt hiilijalanjälkensä pienentämiseksi.
Ihmiset ja paikat | Tuuli Peltomäki | 15.9.2017
Vastuullisesti tien päällä
Kuljetusliike on palveluntarjoajana osa paitsi asiakkaidensa myös asiakkaan asiakkaiden kokemaa palvelukokemusta. Siksi vastuullisuusasioiden jatkuva kehitys on panostamista myös asiakkaiden hiilijalanjäljen pienentämiseen.
Kuljetusliikkeen näkyvin osa on tiellä liikkuva kalusto, jota Kaukokiidolla on maanlaajuisesti käytössä yli tuhat ajoneuvoyksikköä. Lähetyksiä kuljetetaan vuosittain noin 3,5 miljoonaa. Se tekee noin 13900 lähetystä yhden arkipäivän aikana. Kuljetusliikkeen tehtävä on varmistaa, että tavaravirta liikkuu mahdollisimman turvallisesti, tehokkaasti ja ympäristönäkökohdat huomioiden. Tämä koskee paitsi tavaroiden kuljetuksia, myös niiden käsittelyä terminaaleissa. Millaisia konkreettisia toimenpiteitä Kaukokiidossa on tehty ympäristönäkökohtien huomioimiseksi?
Taloudellisimman kuljettajan titteli on kunnia-asia
91 % Kaukokiidon runkoliikenteestä ajetaan Euro 5 tai uudemman päästöluokituksen kalustolla. Tavoite on, että kaikilla runkoliikenteen rekoilla on vähintään Euro 5 -luokitus vuoteen 2020 mennessä. Kaukokiidon kaluston keski-ikä on alle neljä vuotta, ja kuljettajia koulutetaan säännöllisesti entistä taloudellisempaan ajotapaan. Monet kuljettajat jopa kilpailevat keskenään taloudellisimman kuljettajan tittelistä – se on kunnia-asia ja osa ammattitaitoa.
– Seuraamme jatkuvasti kuljettaja- ja autokohtaisia ajotaparaportteja sekä niiden muutosta. Niissä mitataan muun muassa kulutusta, nopeutta ja tyhjäkäyntiä. Kuljettajamme saavat omansa säännöllisesti tarkasteltavaksi, kertoo Kuljetusliike Y. Auramaa Oy:n koulutuspäällikkö Teija Auramaa.
Samanlaista, säännöllistä seurantaa toteutetaan koko Kaukokiito-ketjun tasolla. Tämä yhdessä optimoidun, ajoreittejä rationalisoivan toiminnanohjausjärjestelmän kanssa keventää merkittävästi Kaukokiidon hiilijalanjälkeä. Lisäksi toiminnanohjausjärjestelmä mahdollistaa aiempaa tehokkaamman kuormien suunnittelun ja täyttöasteen optimoinnin. Yksi Kaukokiidon tärkeimmistä lähivuosien tavoitteista on kaiken kuljetustilaustiedon digitalisointi – paperisista rahtikirjoista luovutaan tulevaisuudessa kokonaan. Se on merkittävä säästö ympäristölle ja virtaviivaistaa samalla myös prosesseja.
Runkoliikenteen päästöjen ja polttoainekulutuksen pienentämiseksi on tehty myös muunlaisia ratkaisuja: Turun ja Vantaan terminaalien välillä on liikennöinyt keväästä 2016 Auramaan HCT-yhdistelmä (high capacity transport). Se on yksi Suomen maanteillä kulkevista 26:sta yli 25,25 metriä pitkästä jättirekasta, jotka liikennöivät Trafin poikkeusluvalla. Yhdistelmän kokonaispituus on 33,78 metriä ja kapasiteetti noin 35 % suurempi tavalliseen täysperävaunuyhdistelmään verrattuna, joten yhteen yksikköön mahtuu aiempaa suurempi kuorma. Poikkeuslupa on myönnetty vuoteen 2020 saakka. Myös Kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy on investoinut HCT-yhdistelmään, joka on kulkenut syksystä 2016 lähtien Vehniä-Rovaniemi -linjalla. Kokeilun tulokset ovat olleet rohkaisevia.
Terminaalit kaupunkien laitamilla
Kaukokiito on panostanut vastuullisuusasioiden kehitykseen myös muualla kuin maanteillä. Terminaalien sijainnit on valittu ympäristö huomioon ottaen – ne sijaitsevat kaupunkien laitamilla, jotta autot eivät ajaisi tarpeettomasti keskustan ruuhkissa. Sijaintivalinnoissa on huomioitu myös sujuva pääsy terminaalialueiden keskustoihin sekä kaupan ja teollisuuden alueille. Kaukokiito omistaa omat terminaalinsa, ja kaikki investoinnit tehdään pitkän tähtäimen suunnittelulla: terminaalit ovat tehokkaassa käytössä, ja niitä voidaan laajentaa tarvittaessa.
– Nykyinen Turun terminaali valmistui vuonna 2010. Sijaintimme on optimaalinen: kalusto pääsee kulkemaan hyvin vähillä pysähdyksillä, sillä liikennevaloja ei juuri ole ajettaessa Helsinkiin, Poriin, Tampereelle ja Hämeenlinnaan. Polttoainetta palaa, kun raskas yhdistelmä joutuu pysähtymään usein liikennevaloissa. Siksi sijainti oli tärkeä kriteeri, kun lähdimme valitsemaan paikkaa uudelle terminaalille, kertoo Turun terminaalin tuotantopäällikkö Timo Roos.
Lastauslaiturien ovet toimivat siten, että ovi sulkeutuu napinpainalluksella. Sen ansiosta ovet eivät jää auki, kun auto lähtee laiturista – talvisin lämpö pysyy sisällä ja kesäisin pöly poissa terminaalitiloista. Terminaaleissa kiinnitetään huomiota myös lajittelun ja kierrätyksen toimivuuteen.
Kaukokiidon terminaaleja valaisevat energiatehokkaat LED-valot
Kaukokiidon pääterminaalien – Vantaan, Turun, Tampereen ja Lahden – sisävalaistus uusittiin keväällä 2017. Terminaalit siirtyivät aiempaa energiatehokkaamman LED-valaistuksen käyttöön.
LED-valaistuksen myötä terminaaleissa on mahdollisuus hyödyntää päivänvalon ja kulunvalvonnan mukaan ohjelmoitua valaistusta. Kun valoa tulee tietty määrä sisälle, osa lampuista sammuu, mutta pimeällä kaikki lamput syttyvät täyteen tehoon. Aiemmin ohjelmointia ei voitu hyödyntää, sillä käytössä olleiden valojen syttyminen kesti liian kauan, mikä hankaloitti työntekoa. Siksi valoja pidettiin pääsääntöisesti päällä koko ajan.
– Turun terminaalissa oli aiemmin monimetallilamput, joiden teho oli 250 wattia. Uusi LED-valaistus laskee valaistuksen aiheuttamaa energiankulutustamme 50–70 %, arvioi Timo Roos.
LED-valaistuksen toimituksesta vastasi kilpailutuksen kautta valittu AD-Lux Oy, ja valaistus on kotimaista Stera Technologies Oy:n tuotantoa.
– LED-valo on erilaista kuin perinteisillä loisteputkilla tai monimetallilampuilla tuotettu valo. Sen spektrin ansiosta LED-valaistuksessa nähdään ja näytään paremmin. Se on sekä työturvallisuus- että lastiturvallisuusasia, kertoo AD-Luxin toimitusjohtaja Pekka Orne.
Orne tietää, mistä puhuu: hän työskenteli ennen alan vaihtoa monta vuotta kuljetusalalla ja tuntee alan ominaispiirteet ja työolosuhteet. LED-valaistus muistuttaa luonnonvaloa – värit toistuvat paremmin ja työntekijät pysyvät sen ansiosta virkeämpinä ja tarkkaavaisempina, jolloin myös työteho kasvaa. Paremman näkyvyyden ansiosta myös turvakameroihin tallentuva materiaali on tarkempaa.
Myös muissa Kaukokiito-terminaaleissa LED-valaistus on jo otettu tai ollaan ottamassa käyttöön. Tarkoitus on, että lähivuosina kaikki Kaukokiito-terminaalit valaistaan LED-valoilla. Perheyrittäjävetoisena yrityksenä Kaukokiito pyrkii tekemään ratkaisuja, jotka kestävät sukupolvien yli – katse vahvasti tulevaisuudessa.