Ajankohtaista | Katarina Hellström-Peippo | 12.2.2019

Päivä pienessä terminaalissa

Miten pyörii arki vähän pienemmässä terminaalissa ja minkälaisia haasteita ja etuja sillä on suuriin verrattuna? Tällä kertaa esittelyssä on  Salon terminaali, jota hallinnoi Kaukokiidon osakasliikennöitsijä Kuljetusliike E. Haapala Oy.

Salon terminaalin pihassa on rauhallista tammikuisena keskiviikkoaamuna. Lunta satelee hiljakseen, eikä pihassa ole ruuhkaksi asti autoja. Vaikka Salon terminaali on pieni, se on täysin hiljainen vain viikonloppuisin – ja silloinkin vain osan aikaa. Maanantain töitä aletaan valmistella jo sunnuntai-iltana, kun yömies saapuu töihin. Hänen tehtävänään on purkaa yöllä saapuvia runkokuljetuksia ja lastata aamulla lähteviä. Näin kaikki on valmista, kun runkokuljetukset Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle lähtevät aamulla.

Aamukuudelta terminaalin toiminta vilkastuu, kun aamuvuoron ajojärjestelijä ja jakeluautojen kuljettajat saapuvat töihin. Ajojärjestelyssä aamuvuorolainen jatkaa iltavuorolta jääneiden ja yöltä kertyneiden ajojen suunnittelua. Kymmeneltä paikalle saapuu iltavuorolainen ja keskipäivän kiireisimpään aikaan töissä on kaksi ajojärjestelijää yhtä aikaa. Salon terminaalin ajojärjestely hoitaa Salon alueen lisäksi myös Raaseporin alueen ajojärjestelyn, joten heillä onkin kädet täynnä töitä koko päivän ajan. Vaikka terminaali on pieni, sen kautta kulkee useita runkolinjoja päivässä: Turun suuntaan runkolinja ajaa edestakaisin koko päivän ajan ja Helsinkiinkin on kolme lähtöä. Lisäksi paikalliset jakelut ja noudot pyörivät koko päivän neljään asti.

Terminaalin moniosaajat

Terminaalin koko vaikuttaa arkeen monin tavoin. Kun väkeä on vähän, jokaisen on osattava jotain myös työkaverien tehtävistä. Jo yhden henkilön sairastuminen hankaloittaa arjen sujuvuutta ja sitä useamman työntekijän poissaolo tekee osan töistä jo hyvin haastaviksi. Pienessä koossa on silti enemmän etuja kuin haittoja. Kapea organisaatio on laajaa tehokkaampi, sillä kun kaikki tuntevat kaikkien vahvuudet ja heikkoudet, osataan organisaation sisällä valita oikea henkilö oikeaan tehtävään.

Hyvästä ilmapiiristä kertoo henkilöstön vähäinen vaihtuvuus. Kuljetusliike E. Haapalan toimitusjohtaja Timo Vaara vakuuttaa, ettei heillä kytätä kenenkään menemisiä tai tulemisia, vaan henkilöstön kesken vallitsevat hyvät ja luottamukselliset välit.

Muutokset tuulet puhaltavat kuljetusalalla, kun digitaalisuus valtaa sielläkin alaa. Salossa rahtikirjattomuutta ei ole vielä kokeiltu, mutta digitaaliseen rahtikirjaan siirtyminen on heilläkin edessä vielä tämän vuoden aikana. Uudet työtavat herättävät monenlaisia ajatuksia, mutta ainakin ajojärjestelyn nuoret työntekijät suhtautuvat muutokseen odottavasti ja avoimin mielin. Myös johtotasolla on luottoa heihin:

– Nämä nuoret miehet ajojärjestelyssä ovat meidän vahvuus. He ovat sinut sähköisen järjestelmän kanssa ja sisäistävät uudet asiat nopeasti, kertoo Timo tyytyväisenä.

Terminaalin esittelykierroksen päättyessä pihaan kaartaa Kaukokiidonkin kuljetuksia ajava Kuljetusliike Rannikon uutuuttaan kiiltelevä HCT-yhdistelmä, joka on vasta tullut teippauksesta.

Yhteistyöllä hyviin tuloksiin

Aiemmin Kuljetusliike E. Haapalallakin oli vaikeuksia löytää hyviä kuljettajia, mutta nykyään he tekevät tiivistä yhteistyötä Salon seudun ammattiopiston kanssa. Opiskelijat tulevat ensin opintoihin sisältyvään työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen terminaalille ja jatkavat useimmiten siitä kesätyöntekijöinä. Syksyllä monen työt jatkuvat kokoaikaisina tai keikkatöinä iästä, opiskeluiden vaiheesta ja kuljettajatarpeesta riippuen.

– Koulut ovat helppo rekrytointikanava. Olemme saaneet aivan loistavia nuoria sieltä töihin meille, Timo kertoo.

Työntekijät siis koulutetaan talon tavoille suoraan koulunpenkiltä, jolloin työhön perehdytyskin on suoritettu monesti jo harjoitteluaikana. Tämä helpottaa rekrytointia, mutta kuormittaa jonkin verran henkilöstöä. Ensimmäiseen harjoitteluunsa tulevien opiskelijoiden taidot ovat monesti puutteellisia, jolloin vakituiselta henkilökunnalta kuluu varsin paljon omia työtunteja opiskelijan ohjaamiseen.

Henkilöstön tavoin myös asiakassuhteet ovat vuosien mittaan pysyneet pitkälti samoina, ja monen asiakassuhteen pituus on mitattavissa kymmenissä vuosissa. Asiakkaat ovatkin tulleet henkilöstölle hyvin tutuiksi sekä työ- että vapaa-ajalla.

– Kyllä täällä pienellä paikkakunnalla vältytään suuremmilta murheilta, kun asiat hoidetaan mahdollisimman hyvin. Silloin ei haittaa, vaikka asiakkaaseen törmääkin vielä illalla harrastuksissa, naurahtaa kalustovastaava Petri Silanto.

Juuret syvällä Salon seudulla

Salon Halikossa sijaitseva terminaali on vasta 10 vuotta vanha, mutta Kuljetusliike E. Haapalalla on kuitenkin pitkä historia Salon seudun kuljetusyrityksenä. Kuljetusliikkeen perustaja Erkki Haapala aloitti työt ammattiautoilijana jo 1930-luvulla ja luotsasi yritystään menestyksekkäästi vuosikymmenten ajan. Myös yhteistyö Kaukokiidon kanssa on kestänyt jo pitkälti yli puoli vuosisataa: Kaukokiidon osakkaaksi hän tuli 1950-luvulla. Nykyisin Kuljetusliike E. Haapalan hallinnoimissa Salon ja Raaseporin terminaaleissa liikenne koostuu lähinnä yrityksen omista ajoneuvoista sekä alihankkijaliikennöitsijöistä.

Terminaalin pihassa on myös vuonna 2013 valmistunut korjaamorakennus, joka on vuokrattu Raskashuolto I. Vaaralle. Omassa pihassa sijaitseva raskaankalustonkorjaamo helpottaa arkea monin tavoin. Talvellakaan ei tarvitse jäädä pitkäksi aikaa ihmettelemään autojen käynnistysongelmia, kun huolto on lähellä auttamassa.